Paljon pakkasta ja vähän lunta. Monista tämä asetelma on turhauttava, monenlaiset talviurheiluaktiviteetit jäävät harrastamatta. Luonto sen sijaan on mitä kaunein tällaisella säällä ja ainakin etelässä tämä tuntuu olevan kohtalaisen harvinaista herkkua.
Ei muutakuin nokka kohti Teijoa. Paikan päälle saapuessa tottelin hieman ajatuksissani Google mapsin ohjeita ja päädyin ensin puomitetulle metsätielle. Siitä seurasi kunnon peruuutusharjoitukset peileistä kapealla metsätiellä.
Teijon retkeilyalue ei ollut ennestään tuttu joten siltä osin odotuksia oli paljon. Paikanpäällä oli lisäkseni vain pari muuta retkeilijää johtuen varmaan kireästä pakkasesta. Tällainen asetelma sopi minulle mainiosti.
 |
| Kylmä sää johtui vahvasta korkeapaineenalueesta Suomen yllä. Siihen kuuluu aurinko. |
 |
| Kuura ja aurinko. |
Reittini lähtöpiste oli Matildanjärven luontokeskuksen suunnalta ja sieltä suuntasin kohti Puolakkajärveä. Matkalla tuli tarkastettua erinäisiä tulentekopaikkoja ja Roosinniemen laavu. Polttopuut näyttivät olevan loppu käymissäni paikoissa.
 |
| Sateinen syksy näkyi voimakkaana virtauksena järvien välillä. |
Puolakkajärven puolella etenin Endalin laavulle jossa ei myöskään ollut polttopuita. Niinpä taas kerran muutin reittisuunnitelmaani ja oikaisin Puolakkajärven halki tutkittuani ensin jään paksuutta. Järven jäältä aukesivat mahtavat maisemat joita ei välttämättä joka talvi pääse näkemään.
 |
| Liikkuminen jäällä oli helppoa olemattoman luumimäärän ansiosta. |
 |
| Lopulta löytyi laavu jossa puuhuolto oli toiminut. |
Teerisaaren laavu oli hienossa paikassa ja myös polttopuita löytyi. Sieltä suuntasinkin pikkuhiljaa takaisin lähtöpaikalle. Teijon maisemista jäi oikein positiivinen kuva. Osittain paikat olivat ehkä hieman kyseenalaisessa kunnossa, erityisesti Endalin laavu oli mitä ilmeisemmin nuorison jäljiltä siinä kunnossa että yöpymään aikovan olisi ensin pitänyt tehdä suursiivous. Loput kuvat löytyvät täätä.
